Blogin perustaminen on näköjään yhtä helppoa kuin juhliin pukeutuminen:
"Mitä mä pistän päälle, mitämitämitä?!" vs. "Miten mä nimeän tän, mitenmitenmiten?!".
Sen jälkeen siirrytään kysymykseen "miksi?". Ja mitä syvemmälle ohjeisiin pureutuu, sitä enemmän herää kysymyksiä. Käyttäydynkin siis kuin kuka tahansa itseäänkunnioittava teknisen alan henkilö ja jätän manuaalit lukematta. Mennään vaikka takamus edellä puuhun, mutta ei kosketa käyttöoppaisiin. Alku sujuukin varmaankin haparoiden, mutta mitä siitä.
Tarkistelin taannoin vanhaa A4- vihkoani, johon olen kerännyt erinäisiä käsityöohjeita ja omista tekeleistäni tietoja. Kuvat omista aikaansaannoksista puuttuvat, ja paperiliiman puuttuessa käytetty puuliima on saanut sivut käpristymään.
Kuvien puutteen korvasi toki ajatus siitä, että lisään käytetyistä langoista näytteet hypisteltäviksi vihkoon. Tein sen kerran. Tiettyä nostalgiaahan tuossa on, mutta päivitys on jäänyt vähälle. Otankin siis pienen askeleen aateekoon suuntaan ja käytän blogia jatkossa dokumentointi-vihkonani.
Toivotankin siis molemmat lukijani (äiti ja kummitäti) erittäin tervetulleiksi!
Jännää on.
On täällä muitakin lukijoita! :D Tuttua itsensä kanssa taistelua..postauksen nimeäminen on aina yhtä haastavaa..eikä helpotu sen voin luvata. Mullakin on tuollaisia päätöksiä et esim. tähän vihkoon nyt kerään kaikkia ideoita mitä vois tehdä. No mitenkä sitten käy kun se idea tulee keskellä yötä ja yöpäydällä on vain nenäliinoja ja kynä.. :D
VastaaPoistaJeee, Tervetuloa kaikki lukijat!
PoistaHmm.. jos ennenmuinoin on tehty talojen piirrustuksia tupakka-askin kylkeen, niin nyt tehdään käsityösuunnitelmat nenäliinoihin? :D